Käytämme evästeitä tarjoamamme sisällön ja mainosten räätälöimiseen, sosiaalisen median ominaisuuksien tukemiseen ja kävijämäärämme analysoimiseen. Jaamme myös sosiaalisen median, mainosalan ja analytiikka-alan kumppaneillemme tietoa siitä, kuinka käytät sivustoamme. Näytä tiedot
Sulje

Pesäpallon kunniagallerian ovet avautuivat 20 urheilusankarille

 

Pesäpallon kunniagallerian ovet avautuivat 20 urheilusankarille


Pesäpallon kunniagalleria on avattu Jyväskylässä. Tavoitteena on pitää kansakunnan aktiivisessa muistissa vuosikymmenten aikana ansioituneita sekä pelaajia että taustatoimijoita. Ensimmäisten 20 vaikuttajan kohdalla ei puhutakaan pelkästään pesäpallosta, vaan laajemmin koko suomalaisen liikuntakulttuurin hyväksi tehdystä työstä.

Mukana on useita palloilulajien monilahjakkuuksia. Kaikkien aikojen pesäpalloilijoista kutsun kunniagalleriaan saivat muun muassa pesäpallon kehittäjä Lauri Pihkala, 21 arvo-ottelua pelannut Päivi Ikola, 16 Itä-Lännen Eino Kaakkolahti, urallaan kaikki tilastot voittanut Kari Kuusiniemi, vuoden pesäpalloilija ja Pesäpalloliiton johtokunnan jäsen Markus Lakaniemi, seitsenkertainen vuoden lukkari Mauri Pyhälahti sekä 19 SM-mitalia aikoinaan juhlinut Tuula Rantanen.

– Toivon, että Kunniagalleria olisi jotain pysyvämpää – jotain, jota ei unohdeta. Näiden suurten urheilusankareiden teot ansaitsevat tulla dokumentoiduksi jälkipolville. Pidän tätä erittäin suurena kunnianosoituksena pesäpalloilijalle ja pesäpallovaikuttajalle, Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Arto Ojaniemi näkee.

Kunniagalleriaan ei kutsuta pelkästään pelillisillä ansioilla. Pesäpalloliitto onkin halunnut huomioida lajia eteenpäin vieneen tärkeän taustatyön merkityksen.

– Haluamme huomioida ansioituneita henkilöitä mahdollisimman laajalla skaalalla. Mukana on niin pelaajia, tuomareita, kouluttajia kuin järjestöihmisiäkin. Alle 40-vuotiaita joukossa ei ole, emmekä lähteneet aktiivipelaajia valitsemaan vielä tässä vaiheessa, Ojaniemi kertoo.

Pesäpalloliiton johtokunta käsittelee jatkossa vuosittain nimeämisiä Kunniagalleriaan. Ovet ansioituneille on nyt avattu.

Kunniagalleria avataan www.pesis.fi -sivuilla maanantaina 18.6.

Pesäpallon Kunniagalleria 2012

Lauri ”Tahko” Pihkala (1888-1981): Koko kansan Tahko, pesäpallon kehittäjä, suomalainen pallonlyöntipelien pioneeri. Monilahjakkuus oli sekä terävä ajattelija että huippu-urheilija ja -valmentaja.

Leo Hannula (1912-88): Legendapelaaja, joka voitti yhteensä seitsemän SM-kultaa aikansa huippujoukkueissa, 30-luvulla Kuusankosken Vedossa ja 40-luvulla Lahden Mailaveikoissa. PPL:n joukkueen kapteeni olympialaisten näytösottelussa, 11 Itä-Länttä.

Olli Hanski (1928-2008): Kakkosrajan erikoismies kakkosvahtina valittiin Itä-Länteen 14 kertaa, ensimmäisen kerran debyyttikaudellaan SM-sarjassa.

Seija Happonen (1935-): Yksi ensimmäisistä naispesäpallon huippunimistä aloitti uransa SM-tasolla jo 14-vuotiaana. Olisi kuulunut 50-luvulla Itä-Länsien vakiokalustoon, jos naisten arvo-otteluita olisi silloin jo pelattu.

Eero Haukiala (1914-80): Pallopelien monilahjakkuus, joka pelasi pesäpallossa pääosin polttajan tontilla 11 Itä-Länsi-ottelua.

Kalevi Ihalainen (1913-95): ”Kallarin” pääsarjaura alkoi jo 16-vuotiaana ja kesti lähes 30 vuotta. Urheilijauran meriittejä ovat myös mm. jääkiekon SM-kulta ja Suomen parhaan keilaajan titteli. Pesäpalloliiton liittojohtokunnan ja useiden valiokuntien jäsen.

Päivi Ikola o.s. Lähteenmäki (1965-): Kaksinkertainen vuoden naispesäpalloilija edusti Ikaalisten Tarmoa ja pelasi urallaan ennätykselliset 21 arvo-ottelua.

Toivo Ilola (1928-): Kova lyöjä oli Vimpelin pesäpallopitäjän kasvatti, joka pelasi myös opiskelupaikkakunnallaan Helsingissä. Meriitteihin lukeutuvat 10 Itä-Länsi-ottelua ja olympialaisten näytösottelu.

Eino Kaakkolahti (1929-): Yksi kaikkien aikojen pesäpalloilijoista pelasi 16 Itä-Länsi-ottelua ja valittiin kuudesti vuoden lukkariksi. Toimi aktiiviuransa jälkeen mm. nuorisotoiminnan POPS-projektin käynnistäjänä ja PPL:n varapuheenjohtajana. Erikoisuutena ”Eikan” lajirepertuaariin kuului myös mäkihyppy, joka vei hänet Keski-Euroopan mäkiviikolle asti.

Jussi Kiikeri (1933-): Kolminkertainen vuoden pesäpalloilija nappasi tittelin kahdella ensimmäisellä pääsarjakaudellaan. Kaksinkertainen lyöjäkuningas pelasi urallaan 20 arvo-ottelua.

Erkki Kivelä (1918-84): Aloitti pesäpalloilijana Luumäellä, josta siirtyi Helsinkiin. Toimi aktiiviuransa jälkeen mm. Puna-Mustien, Pesäpalloliiton ja SVUL:n puheenjohtajana.

Osmo Kupiainen (1909-): Toimi Pesäpalloliiton ensimmäisenä koulutus- ja valmennustoiminnan johtajana. Työskenteli PPL:n toiminnanjohtajana 1939-40 ja vaikutti sitä ennen liittojohtokunnan jäsenenä.

Kari Kuusiniemi (1957-): Pesispörssin ykkösnimi, joka 20-vuotisen pääsarjauransa aikana voitti kaikki tilastot vähintään kertaalleen. 26 arvo-ottelua, vuoden pesäpalloilija 1989.

Markus Lakaniemi (1939): Pelasi Vimpelin Vedossa 14 pääsarjakautta, joiden ajalle mahtuu seuran 11-vuotinen mitaliputki. Vuoden lukkari 1960, vuoden pesäpalloilija 1962. Ollut uransa jälkeen aktiivisesti mukana PPL:n toiminnassa. 

Tauno Luomi (1911-93): Pelasi Suursarjassa 30-luvulla ja voitti Suomen mestaruuden Riihimäen paidassa 1933. Innostava kouluttaja, joka vei lajin kehitystyötä aktiivisesti eteenpäin useina vuosikymmeninä. Pitkäaikainen PPL:n toiminnanjohtaja.

Elmer Meilahti (1920-63): Kierteisen pystymailalyönnin taitaja voitti lyöjäkuninkuuden kahdesti. Valittiin 11 kertaa Itä-Länteen, vaikka joinain vuosi pelasikin Suomisarjassa. Suomen mestari Haminan Palloilijoiden paidassa 1943.

Erkki Merinen (1904-74): Pesäpallon varhaishistorian parhaita lukkareita, joka oli perustamassa edustamaansa seuraa Pallo-Tovereita Helsingistä. Toimi PPL:n puheenjohtajistossa neljällä eri vuosikymmenellä.

Mauri Pyhälahti (1951-): 28-arvo-ottelua, 10 SM-mitalia. Taktisesti oivaltava lukkari valittiin vuoden pesäpalloilijaksi 1980. Pelasi 19 kautta SM-sarjassa. Yhdessä Toni Kohosen kanssa ennätykselliset seitsemän valintaa vuoden lukkariksi.

Tuula Rantanen (1945-): Kaikkien aikojen naispesäpalloilija pelasi 16 Itä-Länttä ja voitti 19 SM-mitalia. 12 kertaa lyöjäkuningatar, viisinkertainen etenijäkuningatar, kuusinkertainen vuoden naispesäpalloilija. Upealle SM-tason uralle kertyi mittaa 21 kautta.

Anja Rummukainen (1939-2003): 21 SM-sarjakauden mittaisella uralla vain kertaalleen Rummukainen jäi ilman mitalia. Valittiin vuodesta 1961 alkaen 13 kertaa peräjälkeen Itä-Länteen.

UrheiluSuomi.com


Takaisin edelliselle sivulle




Väliinjättösääntö laajenee pesäpallossa alkavalle kaudelle

Väliinjättösääntö laajenee pesäpallossa alkavalle kaudelle

Pesäpalloliiton johtokunnan elokuussa 2019 tekemällä päätöksellä lyöntivuoroja koskevat pelisäännöt uudistuvat alkavalle kaudelle Superpesiksessä ja Ykköspesiksessä.

Lue lisää
Pesäpalloliitto ohjeisti korona-ajan käytännöistä

Pesäpalloliitto ohjeisti korona-ajan käytännöistä

Kansallispelimme liki 100-vuotisen historian ajan pesäpallo-ottelu on aloitettu hutunkeitolla.

Lue lisää
Pesäpallon otteluohjelmat julki - naisten Superpesiksen kausi käyntiin kuumilla paikallisotteluilla

Pesäpallon otteluohjelmat julki - naisten Superpesiksen kausi käyntiin kuumilla paikallisotteluilla

Naisten Superpesiksessä palataan tositoimiin ensimmäisenä kotimaisena palloilusarjana koronaviruspandemian aiheuttaman poikkeustilan jälkeen. Avauskierroksella nähdään neljä huippuottelua perjantaina 12.6.

Lue lisää
Miesten Superpesis vauhtiin 2.7. alkaen - 14 joukkuetta tavoittelee Suomen mestaruutta

Miesten Superpesis vauhtiin 2.7. alkaen - 14 joukkuetta tavoittelee Suomen mestaruutta

Nyt se on varmaa. Kaikki 14 joukkuetta ovat mukana, kun miesten superpesiskausi käynnistyy 2. heinäkuuta. Panoksena on 97. Suomen mestaruus miesten pääsarjapesäpallon historiassa. Ainoastaan sotavuosina 1941 ja 1944 sarja on jäänyt pelaamatta.

Lue lisää
Naisten superpesiskausi käyntiin 12. kesäkuuta

Naisten superpesiskausi käyntiin 12. kesäkuuta

Pesäpallokausi 2020 on pääsemässä vahvasti vauhtiin kesäkuun toisella viikolla. Naisten Superpesiksessä otteluohjelmaan on merkitty ensimmäiset ottelut perjantaille 12. kesäkuuta.

Lue lisää
Superpesiksen runkosarjaa venytetään pidemmälle syksyyn

Superpesiksen runkosarjaa venytetään pidemmälle syksyyn

Superpesiksen sarjajärjestelmät uudistuvat. Kaksinkertaisen runkosarjan lisäotteluista, kuten paikalliskierroksista ja valintaotteluista, luovutaan. Tilalle tulevat ylempi ja alempi jatkosarja.

Lue lisää